Aurinko paistaa ja Lahden Radiomäelle alkaa saapua ihmisiä reput selässään. Katseemme kohtaavat ja nyökyttelemme toisillemme merkitsevästi, taidetaan olla osallistumassa samalle retkelle. Hengitysliitto ry:n ja Filha ry:n yhteishankkeen, Luontohengähdyksen, retki on alkamassa. Tällä kerralla aiheena on Radiomäen alueeseen tutustuminen. Matkassa on mukana Päijät-Hämeen Hengitysyhdistyksen jäsen ja Geopark-opas, Sinikka. Hän ottaa meidät vastaan lempeällä rauhallisuudellaan ja valtavalla tietotaidollaan.
Kuulemme heti alkajaisiksi alueen olevan osa Salpausselän poikkeuksellista geologiaa. Geologia tutkii maata, maankamaraa ja sen historiaa, rakennetta ja syntyprosessia. Geopark puolestaan tarkoittaa veden muovaamaa maisemaa eli yhtenäistä maantieteellistä aluetta, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä kohteita Suomessa ja maailmalla.
Tunnelmia muinaisrannan reunalla
Sinikka kertoo, että Salpausselkiä kutsutaan usein virheellisesti harjuiksi, mutta opimme niiden olevan reunamuodostumia. Reunamuodostuma on syntynyt jääkauden jälkeisten muinaismerien vaikutuksesta. Kyseessä on muinaisrannan reuna, joka syntyi meren korkeuden vaihdellessa jään sulamisen seurauksena. Jään sulaessa jäätikköjoki kasasi jään eteen valtavan määrän moreenia.
Jatkamme kävelykierrosta eteenpäin ja katselemme alueen tunnusmerkkiä eli valtavana ylöspäin kohoavaa radiomastoa. 150 metriä korkeita mastoja on alueella kaksi ja niiden väliin sijoittuu Yleisradion entinen Lahden radioasema. Sinikka kertoo alueen merkityksestä koko kansan radio- ja puhelinviestinnälle.
Lepotauko näköalapaikalla
Seuraavaksi pysähdymme Radiomäen eteläiselle reunalle näköalapaikalle, josta aurinkoisena päivänä näkee jopa Orimattilan kirkolle saakka. Tähystelemme Sinikan viittomiin kohteisiin ja ihailemme edessä aukeavaa laakeaa näkymää, joka aikoinaan on ollut veden peitossa. Opastuksen lomassa yksi osallistuja poimii maastossa olevia roskia. Hänellä on matkassa grillipihdit ja muovipussi.
Tulee hyvä mieli, kun näkee, miten ympäristö puhdistuu hänen toimiensa vaikutuksesta. Toinen osallistuja muistelee kulkeneensa aikoinaan aina rinnettä pitkin töihin. Hän näyttää jo isoiksi kasvaneita mäntyjä ja kertoo muistavansa niiden istuttamisen. Sinikka vahvistaa tarinan todenperäisyyden. Männyt ovat aikoinaan istutettu etelärinteeseen hillitsemään hiekkaisen maaperän valumista maantielle. Kuulemme myös, miten hiekkapatja takaa hyvän juomaveden lahtelaisille ja miten alueella on todella paljon lähteitä.
Kahvitauko ja taide-elämyksiä
Kävelykierroksen puolivälissä pidämme kahvitauon entisen radioaseman rakennuksessa, jonne Lahden Taidegraafikoiden yhdistys on tilauksesta leiponut meille pöydän koreaksi. Kahvittelun lomassa silmä hakeutuu tilan monimuotoisen taiteen pariin. Upeita töitä on esillä runsaasti ja kuulemme, miten tiloissa työskentelee useampi eri taiteilija.
Kahvittelun jälkeen kierros jatkuu reunamuodostuman pohjoissivulle. Nyt näkymät aukeavat Lahden keskustaan ja Vesijärvelle. Tasaiset polut ovat lumesta jo sulat ja rinteen päällä on helppo kulkea hengästymättä. Tunnistamme vielä talviasussaan olevia kasveja: sinivuokkoja, mustikkaa, vadelmaa. Yksi osallistuja taltioi puhelimella Muuttolintujen kevätseuranta -sovelluksella laulavia lintuja. Äänessä on jo useampi lintu, tiaisia ja hippiäinen ainakin.
Kierros alkaa käymään kohti päätöstä. Kokoonnumme yhteen ja keräämme palautetta retkestä. Sinikka saa ansaitusti kehuja upeasta opastuksestaan. Myönteistä palautetta tulee myös retken mukavasta yhteishengestä. Moni kertoo oppineensa retken aikana uutta, vaikka alue itsessään oli entuudestaan tuttu. Nyt sitä osaa katsoa paikkaa ihan uusin silmin. Retkellä syntyi myös uusia tuttavuuksia, joista osa asuu ihan sattumalta naapurustossa. Näin se luonto ja mielekäs toiminta voi tuoda ihmisiä yhteen.
Luontohengähdys-hankkeen maksuttomat retket ovat tarkoitettu yli 50-vuotiaille, hengityssairautta sairastaville ja heidän läheisilleen. Retkiä järjestetään Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen alueella vuosien 2024–2026 aikana. Tarkemmat tiedot löytyvät Hengitysliiton tapahtumakalenterista.
Eva